Hyvä kuntotarkastus antaa selkeän ja kattavan kuvan rakennuksen
- yleiskunnosta
- korjaus- ja huoltotarpeista
- mahdollisista riskipaikoista ja rakennusvirheistä.
Hyvän kuntotarkastuksen tunnistat lisäksi näistä kuudesta asiasta:
1. Asiantunteva kuntotarkastaja
Tarkastajan valinta on onnistuneen kuntotarkastuksen ensimmäinen ja tärkein vaihe. Hyvä kuntotarkastaja on rakennusalan ammattilainen ja rakennustekninen asiantuntija.
Tämä tarkoittaa sitä, että kuntotarkastajalla on
- monipuolinen kokemus rakentamisesta
- osaaminen rakennusten suunnittelusta
- rakennusfysiikka vahvasti hallussa
- laaja tuotetietämys
- kattava tietämys eri vuosikymmenten rakentamistavoista, rakennusmateriaaleista sekä rakentamisen määräyksistä ja ohjeista.
Tarkastajan valinnassa kannattaakin kiinnittää huomiota erityisesti työkokemukseen ja koulutukseen. Se kertoo paljon siitä, minkälaista asiantuntemusta, tietoa ja käytännön kokemusta tarkastajalle on kertynyt.
2. Kuntotarkastuksessa keskitytään rakenteisiin, ei pintoihin
Oleellista eivät ole talon pinnat, vaan rakennuksen tekninen kunto. Tarkastuksessa selvitetään, millaisessa kunnossa esimerkiksi perustukset ja rakenteet ovat.
Tärkeää on myös, että kuntotarkastaja tunnistaa riskirakenteet. Niiden kunto ja toimivuus juuri kyseissä kohteessa tarkastetaan ja kirjataan kuntotarkastusraporttiin.
3. Kuntotarkastuksessa käydään läpi talotekniikan kunto
Rakenteiden kunnon lisäksi on tärkeää selvittää, millaista tekniikkaa talossa on.
Missä kunnossa lämmitysjärjestelmä on? Miten viemärijärjestelmä on toteutettu? Miten talon ilmanvaihto on rakennettu ja vaihtuuko talon sisäilma suositusten mukaisesti?
4. Kuntotarkastuksessa tunnistetaan ja tarkastetaan riskirakenteet
Asiantuntevalla kuntotarkastajalla on laaja tietämys eri aikakausien rakentamisesta ja tiettyjen vuosikymmenien riskirakenteista.
Tarkastaja tunnistaa rakennuksen mahdolliset riskirakenteet ja selvittää niiden kunnon ja toimivuuden juuri kyseissä kohteessa.
5. Kuntotarkastaja auttaa ratkaisemaan ongelmia ja ehdottaa toimenpiteitä
Hyvä kuntotarkastaja osaa neuvoa asiakasta eteenpäin, jos kohteessa ilmenee ongelmia. Hän osaa arvioida korjaustarpeet ja niiden kustannukset sekä suosittelee tarvittaessa tarkempia kuntotutkimuksia.
Parhaimmillaan tarkastajalla on kontakteja laajaan ammatilliseen verkostoon, jonka avulla ongelmien yksityiskohtia saadaan ratkottua sujuvasti.
6. Kuntotarkastuksesta saa kattavan ja tarkan kuntotarkastusraportin
Kuntotarkastuksen havainnot kirjataan kuntotarkastusraporttiin. Se on asiakirja, jota tarvitaan usein etenkin asuntokauppojen yhteydessä.
Hyvä kuntotarkastusraportti antaa selkeän ja laajan kuvan rakennuksen yleiskunnosta. Raportti koostuu sekä tekstistä että valokuvista, ja havainnot selitetään yksityiskohtaisesti.